Yhteenveto GT kilpajunioreiden henkisestä valmennuksesta keväällä 2024 sekä jatko syksyllä 2024 psykologi ja Psykologiliiton järjestämää Urheilupsykologian sertifikaattia suorittavan Elina Jorosen johdolla.
Henkinen valmennus urheilussa
Nykyisin henkisen puolen merkitys urheilussa on tunnistettu laajasti. Siinä missä urheilu parhaimmillaan tuottaa iloa ja nautintoa sekä opettaa tärkeitä taitoja elämää varten, sisältää se myös erilaisia riskitekijöitä mielen hyvinvoinnille. Riskitekijöiksi on havaittu muun muassa ylikuormitus, eriasteiset loukkaantumiset, sosiaalisen tuen puute, ahdistus, haitalliset jännitystilat sekä haitallinen perfektionismi (Luojumäki, 2023). Osalla riskitekijät eivät kuitenkaan konkretisoidu ongelmaksi asti. Näin ollen urheilupsykologiaa voidaan hyödyntää sekä suorituskyvyn parantamiseen ja optimiointiin, kuin yleisesti urheilijoiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Urheilu, josta etenkin kilpaurheilu, haastaa ihmistä monella eri tasolla: kehoa viritetään äärimmilleen ja henkisellä puolella täytyy sietää monenlaisia asioita, kuten niin itseltä kuin ulkopuolelta tulevia paineita sekä epäonnistumisia. Tämän vuoksi urheilijoiden huomioiminen kokonaisvaltaisesti nousee jatkuvasti yhä tärkeämpään rooliin.
Yhteenveto GT kilpajunioreiden henkisestä valmennuksesta keväällä 2024 sekä jatko syksyllä 2024
Keväällä 2024 Granissa aloitettiin kilpajunioreiden kanssa henkisen valmennuksen ryhmät. Ryhmät olivat käynnissä maaliskuun alusta aina toukokuun loppuun saakka. Pelaajat jaettiin 3–5 hengen ryhmiin. Muutamia poikkeusviikkoja lukuun ottamatta ryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti kahden viikon välein. Tapaamisia ryhmien kanssa tuli viisi kertaa kevään aikana.
Ensimmäisellä tapaamisella jokainen ryhmän jäsen sai kertoa omista henkilökohtaisista toiveista käsiteltävien teemojen osalta. Toiveet koottiin yhteen ja näistä suosituimmat valikoituivat tapaamisten rungoiksi. Koska teemat olivat usein hyvinkin samanlaisia pelaajilla, ainakin yksi jokaisen toivoma teema tuli käsittelyyn. Ryhmien välillä teemat hieman vaihtelivat. Kevään teemoja olivat epäonnistumisten kohtaaminen, jännittäminen, keskittymiskyky, henkinen vahvuus, motivaatio, itseluottamus, paineiden sietäminen sekä itsetuntemus.
Tapaamiset ryhmien kanssa olivat jäsennelty kahteen osaan: teeman luento-osuuteen sekä tutustumiseen tehtävien kautta. Näin ollen pelaajat pääsivät lisäämään tietoisuutta itsestään eri teemojen kohdalla. Viimeinen tehtävä liittyi usein siihen, miten pelaaja itse voisi kehittää ja huomioida teemaa, kuten keskittymiskykyä, tulevaisuudessa paremmin.
Tulevana syksynä olisi tarkoitus jatkaa henkistä valmennusta pelaajien kanssa. Tavoitteena on edelleen antaa tukea henkisellä puolella, jotta pelaajilla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset kehittyä ja saavuttaa omia tavoitteitaan tenniksessä. Tärkeänä osana on myös pelaajien hyvinvoinnin tukeminen, sillä hyvinvoiva urheilija on valmiimpi selviytyä niin kentällä kuin yleisestikin elämässä.
Lähdeluettelo
Luojumäki, R. (18.09.2023). Urheilijankin mielenterveys voi järkkyä. Liikuntatieteellinen seura.https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/urheilijankin-mielenterveys-voi-jarkkya.html
Henkisen valmennuksen kick off torstaina 26.9. klo 19
Henkisen valmennuksen kick off hallilla torstaina 26.9.klo 19.
Paikalla GT:n liigapelaaja Santtu Leskinen ja Elina Joronen.
Paikka: TARGA arena
Kiva, kun tulet kuulolle!